Tekoälyajan toimenpiteitä ollaan toteuttamassa

Tekoälytyöryhmä antoi raportissaan lokakuussa suosituksia, joilla Suomi voidaan viedä tekoälyaikaan. Osaa suosituksista ollaan jo toteuttamassa paraikaa. Loppujen osalta työhön käydään yhdessä kiinni mahdollisimman pian. Lisäksi Suomessa tapahtuu paljon muuta tekoälyn edistämiseksi.

Tekoälyn kasvuryhmä

Tekoälyn Kasvuryhmä kokoaa joukon yrityksiä kiihdyttämään tekoälyn sovellusta vertaissparrauksen avulla, hyödyntäen alkuperäisen Kasvuryhmän parhaita käytäntöjä. Lue lisää.

Lisätietoja: Ville Peltola

Tekoälykiihdyttämö

Tekoälykiihdyttämö tukee tekoäly- ja alustatalouskokeiluja tarjoamalla kokeiluympäristön sekä avointa ja anonymisoitua dataa. Tekoälykiihdyttämö on yhteistyötä korkeakoulujen, yritysten ja julkisen sektorin välillä. Tekoälykiihdyttämön pilotointia Helsingissä, Espoossa ja Oulussa ollaan valmistelemassa.

Lisätietoja: Mika Klemettinen

Yritysvetoiset innovaatioekosysteemit

Tekoälytyöryhmän Innovaatiot ja osaaminen –alaryhmässä (puheenjohtaja Mika Vehviläinen, Cargotec) selvitetään, miten tekoälyyn liittyviä yritysvetoisia innovaatioekosysteemejä voidaan tukea ja miten varmistetaan, että niiden tavoitteissa on ymmärretty tekoälyn mahdollisuudet. Lisäksi selvitetään, miten tekoälyn mahdollisuuksia eri sektoreilla voidaan konkretisoida ja siten edesauttaa yrityksiä näiden mahdollisuuksien hyödyntämisessä.

Jo nyt on olemassa tai rakenteilla merkittävä joukko yritysvetoisia ekosysteemeitä, joissa tekoälyä sovelletaan mm.:

jne.

Lisätietoja: Kalle Kantola

Kansalaisen virtuaalinen assistentti Aurora

Ihmiset tarvitsevat eri palveluita eri aikaan. Tavoitteena on käynnistää vuoden 2018 aikana kehitystyö, jonka tuloksena syntyy kansalaisen henkilökohtainen virtuaalinen assistentti Aurora palvelemaan eri elämäntapahtumissa kellonajasta riippumatta, aina kun ihminen palveluita itse haluaa. Auroran toiminta perustuu tekoälyjen verkostoon, jonka jäseneksi julkiset toimijat kytkevät omat tekoälypalvelijansa.

Lisätietoja: Aleksi Kopponen

Tietojen yhteentoimivuutta neuroverkkojen avulla

Digitaalisen tiedon ja sen merkityksen pitää toimia yhteen. Räjähdysmäisesti kasvavaa tiedon määrää pitää kyetä ymmärtämään koneavusteisesti. Selvitetään vuoden 2018 aikana, miten neuroverkot voivat parantaa tiedon yhteentoimivuutta.

Lisätietoja: Suvi Remes

Vaikuttaminen tekoälyyn ja digitalisaatioon EU:ssa

Ilmoituksessaan ajankohtaisista EU-asioista 22.11. pääministeri Sipilä totesi, että ”digitaalisuuden ja erityisesti tekoälyn edistämisessä Suomi on ollut aktiivinen EU-tasolla. Suomen aloitteesta Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota valmistelemaan heti alkuvuodesta selkeän tiekartan eurooppalaiselle tekoälyn soveltamiselle.” Tämä vaikuttamistyö EU:ssa jatkuu koko ajan. Suomi on mm. julkaissut 15.12. epävirallisen asiakirjan ”Key issues paper for discussion on new approaches to digitalization and artificial intelligence”.

Lisätietoja: Ilona Lundström

Työn ja yhteiskunnan muutos

Tekoälytyöryhmän yhteydessä toimii työn ja yhteiskunnan muutoksen alaryhmä, puheenjohtajanaan Osmo Soininvaara. Alaryhmässä käsitellään mm. työn ja työmarkkinoiden muutoksia, tulevaisuuden osaamistarpeita, lainsäädännön muutostarpeita, eettisiä kysymyksiä ja muita yhteiskunnallisia muutoksia tekoälyyn liittyen. Alaryhmä jatkaa työtään ja raportoi siitä vuoden 2018 jälkipuoliskolla.

Lisätietoja: Olli Koski

Business Finlandin tekoäly- ja alustatalousohjelma

Valmistelussa, lisätietoja myöhemmin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *